Tällä kerralla ja tästä eteenpäin jatkamme Miran aloittamaa blogia yhdessä voimalla neljän miehen – 2miestä + 2 naista = Juho, Tatu, Mira ja Sari.
Saavuimme Hong Kongiin noin kello seitsemän aamulla paikallista aikaa. Pitkä ja pakaroita pehmittävä matkamme oli toistaiseksi saatu päätökseen ja seuraavat kaksi päivää on tarkoituksemme viettää Kiinain maalla. Päivä kului (niin kuin mekin) enemmän tai vähemmän matkustamisen aiheuttamasta väsymyksestä kärsien, jota lievitimme päivällä muutaman tunnin mittaisella siestalla. Visiitillämme majoitumme Wan Chain kaupungin osassa Cosmo-hotellissa, jonka siis aikaisemman ymmärryksemme mukaan piti olla Cosmopolitan-hotel, mutta ”jo” noin neljän tunnin selvityksen ja neuvottelun jälkeen saimme majapaikaksemme saman konsernin toisen hotellin, joka siis kyseinen Cosmo-hotel. Tunne hotellijärjestelyiden suhteen oli molemmin puolin, niin virkailijoiden (joita ei eroittanut toisistaan, yksi oli Ping ja toinen Ping Pong) kuin meidänkin, hyvinkin eksottiinen kuten monsuunin aiheuttama ilmankosteus sekä paikoin jopa hieman räjähdysaltis…Tämä purkautuikin myöhemmin illalla ukkosena ja salamointina, Tropic Thunder.
Illansuussa kävimme ihailemassa paikallisia rakennuksia, jotka siis hipoivat taivaita ja kuten myös päivällisemme hinta…Hong Kong ei siis niitä maailman halvimpia kohteita…Lisäksi kun ruuaksi saa Caesar-salaatin, joka maistuu lähinnä vanhan meripurren ruumassa lionneelta kuppaiselta lahnalta, ei makuelämys kovinkaan taattu…kiitokset tästä jonkinlaisen anjoviksen jäljitelmän, jonka määrällä olisi voinut pelastaa kehitysmaita (huomaa monikulttuurinen viitekehys ja asian reflektointi). Päätämme päivän ukonilmaa ihaillen suuntanamme huomenna Victoria Peak. Here we come!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti