Walk hard.

Tähän tämä viikon välein kirjoittaminen sitten taas lipsahti. Kaksi viikkoa on taas vierähtänyt ja työn tekeminen on kovassa vauhdissa. Puolivälissä mennään.

Ensimmäinen lomanjälkeinen viikko kampuksilla oli varsin hulinaa ja viikonloppu oli erittäin tervetullut. Hermojamme koeteltiin monella tapaa. Kampuksen poikien elämä on toisinaan kovaa ja työ jatkuu välillä myös työajan ulkopuolella. Juho ja Tatu saivat todistaa tätä kotonaan, kun poliisit hakivat siellä yöpyneen nuoren. Mitä on elämä, kun vanhemmat hylkäävät, ei ole paikkaa mihin mennä sekä lakka ja liottimet hallitsevat maailmaa?

Poikien kampuksen meno jatkui villinä ja poikain tärveltyä kampuksen kuljetuskalustoa, päätti työnantajamme laittaa koulumatkalle valvojan. Mitään muuta sen hartaammin toivomatta Tatu sai tehtävän osakseen. Tunnin mittaisen penkin ryskyttämisen ja naamaan tökkimisen jälkeen Tatu kertoo erään ruumiin osan kasvamisen otsassa lisäksi kasvaneensa henkisesti. Henkistä kasvua on lisännyt myös nuoren kanssa kahden kesken käydyt sielunhoidolliset keskustelut yksityisopetuksessa.

Tatun otsan kohotessa tytöt ovat olleet varsin tyytyväisiä rooleihinsa koulun keittiössä. Kokkaamisen ohessa on ollut myös helpompaa luoda syvällisempi kontakti tyttöihin, jotka vuorollaan ovat keittiössä apulaisina. Juho vuorostaan on löytänyt itsestään uusia puolia Aboriginaalitaiteen parissa ja henkilökohtaisten rumputuntien pitäminen oppilaille on tiivistänyt ohjaajan ja oppilaiden välisiä suhteita tuoden esille yksilön vahvuuksia. Viimeiset kaksi viikkoa on myös kulunut pohtiessa ohjaajuutta ja tiimin keskinäistä suhdetta osana auktoriteettiä. Tästä saivat kaikki osansa ollessamme myös maailmanlaajuisessa johtajuus seminaarissa (The Global Leadership Summit).

Kuluneen kahden viikon aikana olemme ehtineet töiltämme myös juhlimaan Juhon syntymäpäivää puutarhatöiden merkeissä tyttöjen kampuksen ja kirkon ulkoasua ehostaessa. Ja kävimmepä myös Perthin loisteliaalla Casinolla, johon ei Helsingin Royal Grand Casino aivan pysty vastaamaan. Kauneudesta sokaistuneena työnantajamme sponsoroi tyttöjen pelaamista, myös pojat olivat ykköset yllä. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan riittänyt suosion eikä rahan voittamiseen. Paska tsägä.

Lisäksi olemme saaneet viettää paljon aikaa Adam’s familyn hoivassa, josta pojille on tullut myös toinen koti. Mahtavia ihmisiä! Elokuvailtojen ja hyvän ruoan lisäksi kävimme Aqwa Parkissa. Siellä kuljimme vedenalaisessa putkessa haiden, kilpikonnien, rauskujen ja muiden meren olioiden ympäröimänä. Pääsimme myös koskettelemaan. Niin ja teimmepä myös koulutöitä, MK 7 Kansainvälisyys ja kirkot finnished!

…Nyt päätämme blogin kirjoittamisen tältä erää ja poistumme rannalta ennen kuin korvamme täyttyvät hiekasta…